Metsässä kuusen juurella
Kylläpä tämä aika rientää taas nopeasti ja etenkin, kun on kaikenlaisia menoja ollut lähes joka viikolle. Tässä välissä on ollut vappu, helatorstai, koulujen päättäjäiset ja juhannus. Toukokuu on vaihtunut jo heinäkuuksi ja kesän pitäisi olla kauneimmillaan. Kovin montaa lämmintä päivää ei ole vielä ainakaan täällä rannikolla ollut vaan kylmä tuuli on aurinkoisenakin päivänä jäähdyttänyt ilman.
Terveyden kanssa on ollut vähän niin ja näin. Toukokuussa oli aika sydänkontrolliin. Sydämessä oli kaikki ennallaan maaliskuun kontrolliin nähden, ei parempi, mutta ei huonompikaan. Keuhkojen ct-kuvissa näkyi keuhkokuume ja poskiontelotulehdus. Lopultakin aloitettiin se kolmen viikon täsmä antibioottikuuri pneumocystiksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Kuuri alkoikin hetimmiten tehota yskään, mutta sivuoireena aiheutti etovaa oloa ja suunnilleen viikon päästä aloinkin jo oksentelemaan. Päivystyksessä jouduin käymään ja siellä verikokeissa krea eli munuaisarvo ja kaliumit oli korkealla ja suola-arvot matalalla. Munuaiset ottavat nykyään herkästi osumaa, kun lakkasivat silloin siirron jälkeen toimimasta. Pääsin kuitenkin kotiin ja parin päivän päähän määrättiin kontrolli verikokeet.
Seuraavan yön oksensin edelleen ja aamulla vointi oli niin huono, että suihkussa käynnin ajan tärisin kuin horkassa eikä jalat tahtoneet kantaa. Tuli kyllä mieleen aika ennen sydämen siirtoa, jolloin olin samanlaisessa kunnossa pitkän aikaa. Menin taas päivystykseen ja sieltä lähetettiinkin sitten oys:n yhteispäivystykseen ja siitä osastolle. Nyt oli kyllä hieno huone käytössä merinäkymällä. Huone oli tilava ja kiikkutuolikin oli huoneessa eli kyllä siellä passasi sairastaa. Hoito oli hyvää, kuten ennenkin.
Antibiootti vaihdettiin kahteen eri antibioottiin ja pääsin pyynnöstäni kotiin toipumaan seuraavana päivänä. Yskä hellitti melko pian ja jälleen kerran totesin, että jospa tämä toipuminen ja kuntoutuminen tästä taas lähtee etenemään. Kevät menikin enimmäkseen sohvalla makoillessa. Sairaus vei voimat samoin todella matalat verenpaineet.
Kilpirauhasen verikokeet kontrolloitiin kesäkuussa ja nehän olivat aivan pielessä. Niiden mukaan minulla on sekä liika-, että vajaatoimintaa. Lääkäri ei oikein uskonut tulokseen vaan määräsi uudet kokeet otettavaksi. Eipä se tilanne siitä kummennut ja nyt sitten mennään elokuuhun saakka näillä lääkityksillä. Sydämen tilanteen vuoksi ei kilpirauhaslääkkeitä uskalleta kovin rukata.
Nyt olen aloitellut pieniä kävelylenkkejä tekemään ulkona ja kotona vähän enemmän kotitöitä touhunnut. Hengitys vaan tahtoo mennä liikkuessa ahtaalle, kun limaisuus on palannut keuhkoihin. Puhuessa myös ääni tahtoo käheytyä. Toivon vain, että selviän ilman lääkäri käyntiä elokuun kontrolliin saakka.
Muuten elämä kulkee omaa entistä uomaansa. Lapset perheineen piipahtelevat lomalla ja itsekin ajellaan lasten luona. Olen anonut elokuuksi lomaa meille, mutta taitaa ne kontrollit määritellä menojamme.
Oikein ihanaa kesän aikaa kaikille. Kerätään voimia tulevaan syksyyn ja talveen.
