lauantai 24. helmikuuta 2024

Pelekäätkö sinä hammaslääkäriä

 

 

Hymyä huuleen 😁

 Pelekäätkö sinä hammaslääkäriä? Minä pelekään ja jännitän joka kerta. Kuten viime vuosina on tutkittu, niin hampaista voi lähteä bakteeri sydämeen, aiheuttaa ongelmia sydämelle ja johtaa jopa  kuolemaan. Siksi meiltä sydän siirrokkailta tarkistetaan hampaat säännöllisesti. Joiltakin kerran vuodessa ja osalta puoli vuosittain, kuten minulta. Aina tunti ennen toimenpiteitä, kuten hammaskiven poistoa, pitää ottaa tuhti annos antibioottia tulehduksen ennaltaehkäisemiseksi. Puhutaan antibioottiprofylaxiasta. 

Kuulun siihen ikäluokkaan, joka sai hammasharjan vasta koulusta. Kun vuonna 1972 tuli kansanterveyslaki voimaan aloitettiin todenteolla terveysvalistuksia mm. suuhygienian hoidosta. Vaikka silloin ei ehkä nuin hienoa sanaa ollut käytössä kuin hygienia. Puhuttiin hampaiden pesun tärkeydestä. Lähdin juuri samana vuonna kouluun ensimmäiselle luokalle.

Kasvoin isossa perheessä nuorimmaisena ja isäni kuoli ollessani 4 vuotias. Eipä siinä äiti tai kukaan muukaan ehtinyt tai jaksanut kannustaa saatikka kiinnittää hampaiden pesuun huomiota. Koulussa sitten aloitettiin hampaiden fluoraukset kerran viikossa. Se oli hauskaa hommaa. Kaikki oppilaat oltiin koulun käytävällä, missä oli joka luokanoven vieressä lavuaari. Johtajaopettaja jakoi meille kirkkaasta litran pullosta fluorin purskuteltavaksi suuhun. Siinä me nassikat purskuttelimme ja yritimme pidättää naurua. Hyvällä tuulella ollessaan opettaja yritti vielä meitä naurattaakin.

Vähän ylemmällä luokalla ollessani, hammashoitaja kävi koululla ja valistettuaan meitä hampaiden hyvästä harjauksesta, hän antoi meille violetit purutabletit pureskeltavaksi. Näiden avulla näimme itsekin, kuinka hyvin hampaat tuli harjattua. Se violetti väri jäi hampaissa niihin kohtiin, joita ei oltu kunnolla pesty. 

Valistus puri ainakin omalla kohdallani niin hyvin, että siitä alkaen olen pessyt hampaat aamuin illoin. Tästäkin huolimatta sokeri-/karkkihiiri luonteellani olen onnistunut saamaan reikiä hampaisiini. Lasteni hampaita jynssäsin pitkään ja muistan, kun itkin lapseni ensimmäistä reikää hampaassa vaikka hän oli jo koululainen. Silti tunsin syyllisyyttä, etten ollut tehnyt tarpeeksi hyvää työtä hampaiden kanssa.

Sokerihiiren herkkuja

 

Viime syksystä alkaen, minulla on ulkoilun jälkeen alkanut vihloa ja pakottaa suun seutua ja hampaita. Se alkaa heti kohta, kun tulen sisälle ja kestää noin tunnin. Usein pitää ottaa särkylääke tuohon kipuun. Ja ainoa kipulääke, jota voin käyttää on panadol. Useampaan kertaan on hampaat tutkittu ja kuvattukin, eikä syytä löydy. Kävin jälleen pari viikkoa sitten hammaslääkärillä ja sain lähetteen vähän tarkempaan röntgen tutkimukseen, mutta tuloksia ei ole vielä soitettu. Niitä odotellessa täytyy vain kerätä kärsivällisyyttä ja napsia panadolia.

Ulkona on nyt keväiset säät, joten mukavia ulkoilukelejä ja aurinkoa päiviinne. 


torstai 8. helmikuuta 2024

Kipu kuolee huutamalla..

 Silloin, kun olen sirpaleina,

korjaatko minut ehyeksi,

laitatko palat paikoilleen.

Mitä siitä, jos sirpaleita puuttuu

tai kaikki ei ole kohdillaan,

kunhan vain rakastaen kokoat,

käsittelet hellin käsin,

silittäen terävät särmäni sileiksi.

Särkyneestä ei ehyttä saa,

voi saada jotakin kauniimpaa,

elämän myrskyjen koulimaa.

 

 

Hilma

Kipu kuolee huutamalla, laulaa Apulannan pojat, mutta ei taida ihan sillä lähteä. Saattaa se silti joskus vähän helpottaa. Minulla on jo muutaman kuukauden kipuillut vasemmanpuolen alaselkä ja tunnistan sen iskias kivuksi. On tuttu entuudestaan vuosien takaa. Tuolloin jouduin lopulta kiireellisenä leikkauspöydälle useamman vuoden kipuilun jälkeen, kun jalkaan alkoi tulla halvausoireita. Silloin pullistuma tuli kaatumisen seurauksena, nyt varmaankin iän mukanaan tuoma rappeutuminen aiheuttaa tämän. 

Piti ihan tohtorilta hakea lähete fysioterapeutille, että saan täsmäohjeet selän kuntouttamiseksi. Olen kyllä aikoinaan saanut McKenzie selkäjumppaohjeet, jotka olivat mielestäni hyvät, mutta olen ne kadottanut ja toisaalta uskon, että on tullut uusia parempiakin ohjeita. Tokihan niitä ohjeita on netti pullollaan, mutta uskon niin, että asiantuntijan kanssa katsottuna tulen tekemään ne oikein ja en aiheuta enempää ongelmia selälleni. 

Leikkuupöydälle ei nyt tee enää mieli, kun aika monta reikää on jo tehty. Laskin tuossa yhtenä päivänä, että olen ollut leikkauspöydällä ainakin kahdeksan kertaa. Tämän lisäksi on menty sydämeen katetrilla reilusti yli kymmenen kertaa, kun ennen sydämen siirtoa otettiin biopsioita diagnoosin selvittämiseksi, katetriablaatioita taittiin parikin kertaa tehdä ja sydänsiirron jälkeen otettiin kontrolli biopsiat alkuun kuukausittain ja sitten harvemmin. Peilistä näkyy taistelija, joka on saanut osumia ja selvinnyt hengissä. Kiitollisin mielin ajattelen Suomen terveyden- ja sairaudenhoitoa ja samalla murhemielin, kun näkee miten nyt ajetaan hyvää hoitoa alaspäin.  

Niin se näyttää, että kun ikää tulee niin vaivat lisääntyy ja joutuu tekemään enemmän töitä hyvinvointinsa eteen. Elimistö rapautuu, mutta onneksi on konsteja, joilla voi rapautumista hidastaa. Pitäis ottaa mallia lapsista ja muistaa touhuta samalla tavalla ahkerasti pitkin päivää. Valitettavasti sitä iän myötä tahtoo myös laiskistua ja mielellään tekee pesän sohvan nurkkaan. Onneksi kevät on jo aika lähellä ja päästään taas möyrimään kukkapenkkeihin ja ulkona oleminenkin on helpompaa. Sitä ennen koitetaan kestää nämä paukkupakkaset ja pidetään positiivista mielialaa yllä. Allaolevalla kukkakimpulla toivotan teille lukijoille hempeää helmikuuta. Sunnuntaina kaikki kynnelle kykenevät sitten pulkkamäkeen. Eikös se ole laskiaissunnuntai, ei laiskiaisunnuntai.



Kevät keikkuen tulevi

Illalla, kun viimeiset auringonsäteet valaisevat pihapolkuani, näen keijujen tanssivan pensaiden oksilla,  heinäsirkat vinguttavat viulujaan...