Joulukalenteri hommia

 Illan hämärässä näen ensimmäisten

 lumihiutaleiden leijailevan maahan.

Se on minulle pyhä hetki vuodesta toiseen.

Siitä alkaa joulun odotus,

lupaus jostakin ihanasta, 

vielä tuntemattomasta ja silti niin tutusta.

Siinä tuntuu kaipaus menneisiin jouluihin,

niiden tunnelmaan ja edesmenneisiin ihmisiin,

 ripaus historiaa tuleville sukupolville. 

Marraskuu mennä hurahti kuin siivillä ja tänne kirjoittaminen on jäänyt kokonaan. Tänään päätin lopulta terästäytyä. Somemaailma on tietysti näin joulukuussa täynnä erilaisia joulukalenteri postauksia ja niitä on kyllä keksitty niin monia erilaisia.

Puolisoni saa aina isänpäivälahjaksi useampiakin joulukalentereita ja minä kuolaan vieressä, kun hän avaa luukkujaan. Joskus hän heltyy antamaan namusen minullekin. Voisin toki ostaa omankin kalenterin ja nythän niitä saa jo alennuksellakin, mutta aina se jää ostamatta. Lastenlapsille olen jälleen tehnyt adventtikalenteripaketit ja saan tavallaan avata omat kalenteri luukut, kun lapset laittavat videoita pakettien avaamisesta. Ja ihanaa, että myös jo lähes aikuiset lastenlapset myös laittavat videot pakettien avaamisesta. 

Sen sijaan, että olisin tänne kirjoittanut, olen kirjoittanut lapsille ja lastenlapsille joulukalenteri kirjan omasta lapsuuden joulukuusta vuodelta 1974. Olin tuolloin 9-vuotias, kuten yksi lapsenlapseni, jota seuratessa näen useinkin itseäni hänessä. Kirjassa kerron sen aikaisesta elämästä, kodista ja tavoista viettää joulua. Ja kuinka ollakaan, vuonna - 74 joulukuun ensimmäinen päivä oli kuten tänäkin vuonna maanantai. 

Oli ihanaa palata lapsuuden jouluun. Kyselin ja varmistelin myös sisaruksiltani asioita, joista itse olin epävarma. Muistothan ovat henkilökohtaisia kokemuksia ja saatamme muistaa asiat eri tavalla vaikka olemme saman asian äärellä olleetkin. Kirjoittaessa tuli myös suru, että en voi enää vanhemmiltni kysyä, minkälainen heidän perheissään oli joulu. Molemmat vanhemmat viettivät myös joulua sodan aikana. Se on varmasti ollut raskasta aikaa nuorelle.

Joulua olen jo kotiin laittanut ja piparit odottelee kaapissa herkuttelijoita. Lahjatkin on suurimmaksi osaksi hankittu. Toivotaan, että saadaan valkea joulu. Paljon ihania asioita on mielen päällä odottamassa tulevaa vuotta. Toivottavasti saan edes osan toteutettua. Sitkeä flunssa on verottanut vähän voimia, mutta parempaan on onneksi menossa.

Ihanaa joulun odotusta ja pysykää terveinä. 🙏❤️🙏